Pedro kasvoi myös vanhukseksi, ja ymmärsi mitä hänen vaimonsa oli kokenut. Vanhuus ei ollutkaan niin helppoa. Selkää jomotti, kuulo huonontui ja kaikenlisäksi Pedro harkitsi jopa silmälasien ostamista. 

Ana Lucia päätti kertoa äitilleen Pedrosta. "Minä äiti olen rakastunut ihanaan mieheen", Ana Lucia kertoi. Ana Lucialle oli tärkeää että hänen äitinsä kelpuuttaisi hänen elämänsä rakkauden.

Estella hymyili onnesta. "Ihanaa tyttäreni että olet löytänyt miehen, joka tekee sinut onnelliseksi. Mutta muista että parisuhteessa on sekä ylä- että alamäkiä", Estella sanoi ja halasi tytärtään. 

65-vuotiaaksi Estella oli vielä haka työntekijä. Hän ei todellakaan ollut vielä valmis jäämään eläkkeelle. Ylennyksiä sateli, mutta silti Estella oli varma että hän ei tulisi ylenemään viidennelle tasolle työelämässään. 

Carlos ja Javier pitivät hauskaa keskenään. Heillä ei oikeastaan koskaan riidelleet, vaan he kertoivat toisilleen kaiken. Ana Lucia tunsi välillä olonsa ulkopuoliseksi, sillä Carlos ja Javier eivät aina ottaneet häntä huomioon. 

Päivän sanomalehdessä ei ollut kummoisia työpaikkoja. Ana Lucia halusi ehdottomasti töihin lainvalvojaksi. Hän halusi olla se työpaikan kuumis, ja rikollisten unelmapoliisi. 

Pedro ei oikein vieläkään pystynyt sulattamaan vanhuuttaan. Hänen mielenterveys ongelmansa sen kun vain pahenivat.

"Enkö minä sanonut että kaatopaikka- ja energiajätettä ei laiteta samaan roskiin!! Oletko sinä tyhmä vai vajaa?", Pedro huusi Estellalle. Estella oli hiljaa. Hän ei enää jaksanut riidella Pedron kanssa, sillä heidän avioliitostaan ei enää rakkautta löytynyt. 

Ana Lucian ja Kleon välillä oli rakkautta vaikka muille jakaa. He viettivät melkein kaikki viikonpäivät yhdessä, ja tutustuivat toisiinsa lisää. Mutta Ana halusi enemmän. 

"Minä olen miettinyt, että haluisitko kenties muuttaa minun ja perheeni luo asumaan?", Ana Lucia kysyi. Kleo otti Ana Luciasta kiinni ja vastasi: "Se olisi rakas ihanaa, mutta haluaisin kyllä tavata perheesi sitä ennen". Ana hymyili, kohta heitä ei voisi erottaa mikään!

Carlos kasvoi komeaksi teiniksi. Harmi että haasteen nimi on prinsessan paratiisi, eikä prinssin paratiisi. Hänen kouluarvosanansa oli 10, tietysti. 

Ei enää kuin pari päivää niin Kleo muuttaisi taloon, ja Ana Luciaa odotti sitä päivää kuin kuuta nousevaa. Hän ei saanut unta, eikä ruoka maistunut. Sitä se rakkaus teettää. 

Javier harjoitteli jo nuorena naisten iskemistaitojaan. Tietenkin vanhempiin naisiin, koska puumanaiset on kuumimpia.

Oli se päivä kun Kleo saapui taloon tutustumaan Gonzálesin perheeseen. Kaikki muut tuntuivat ottavan hänet hyvin vastaan, lukuunottamatta Pedroa. Hän ei pitänyt siitä että toinen alfauros muuttaisi taloon. 

Carlos olí mielenkiintoinen persoona, en voi muuta sanoa. 

Mutta koulussa Carlos oli hyvä. Kokeista hän sai pelkkiä kymppejä, ja kaikki opettajat ylistivät hänen taitojaan ja tietojaan. 

Estella sai uuden ylennyksen, enää pari niin hän olisi saanut missionin suoritettua, mutta ehtiikö hän ennen kuin hänen aikansa koittaa? 

Nuoren parin rakkaus kukoisti. Ana Lucia stailasi Kleosta komean miehen. 

Kleo halusi että hänellä ja Anan veljillä olisi hyvät välit, sillä onhan se plussaa jos tyttöystävän perhe ei vihaa. Carlos ja Kleo tulivatkin hyvin toimeen, ja he huomasivat olevansa aika samanlaiset luonteiltaan. 

Pedro oli saanut ylennyksen toimistonjohtajaksi, ja perhe oli melko rikas. Joten perhe päätti yhteismielin että nyt rakennettaisiin talo uudestaan. 

Estella oli väsynyt muutosta ja edestakaisin säätämisestä. Hän ei halunnut enää muuttaa mitään talossa. 

Kun muut olivat menneet nukkumaan, Ana Lucia ja Kleo viettivät romanttisen illallisen yhdessä. "Minusta on ihanaa nyt kun sinä asut täällä", Ana sanoi ja hymyili Kleolle. "Niin minustakin rakkaani, en halua viettää enää päivääkään erossa sinusta", Kleo vastasi.

Pedro se jaksoi kehittää taitojaan, sillä hänen mielestään ei voinut ikinä olla liian vanha itsensä kehittämiseen. 

Carloksen aamutossut=romantiikan tappajat. 

Ensimmäinen yhteinen yö oli romantiikkaa ja lempeä täynnä. "Minusta tuntuu etten nukkunut minuuttiakaan!", Ana sanoi ja otti Kleo käsistä kiinni. "Ensi yönä uusiksi, vai mitä pupu;)", Kleo sanoi. 

Kleo oli sellainen mies että hän ei oikein välittänyt työnteosta. Kyllä hänen mielestään olisi kivaa jos olisi paljon rahaa, mutta ajatus töihin menosta sai hänen ihonsa kananlihalle. 

Veljekset tekivät aina yhteistuumin läksyjään. Javieria tosin ärsytti se välillä, sillä Carlos oli häntä viisaampi ja hän tiesi aina kaikkeen vastaukset. 

Samana iltana Javier kasvoi teiniksi. Ainoastaan Pedro ja Carlos jaksoivat seurata perheenjäsenensä kasvua, sillä muilla oli kiireitä. Estella nukkui ja..

Nuori pari oli niin keskittynyt toisiinsa, että he eivät nähneet muita kuin toisensa. 

Estellaa ei inhoittanut Ana Lucian ja Kleon rakkaus ja lääppiminen. Hän vain muisteli aikaa, jolloin hän oli tavannut Pedron ja kuinka he olivat olleet toisissaan kiinni kokoajan. 

Talossa syttyi suuri tulipalo ja koko keittiö paloi. Pedro oli aivan raivoissaan tästä, sillä nyt hänen täytyisi ostaa uudestaan kaikki keittiön kodinkoneet, ja ne eivät olleet halpoja. 

"Sinä pölkkypää, voisit välillä auttaa mutsia ja faijaa etkä vain laiskotella television ääressä, ymmärrätkö?", Ana raivosi Javierille. Javier ei vastannut mitään siskolleen, koska häntä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa Anan ongelmat. 

Oli suuren päätöksen aika. Ana mietti pitkään oliko hän tehnyt oikean ratkaisun, sillä tämä ratkaisu vaikuttaisi hänen ja Kleon suhteeseen. 

Ana käveli kauhusta jäykkynä talon yläkertaan, missä Kleo jo odottikin häntä. "Kulta missä sinä olet ollut koko päivän", Kleo kysyi. Ana oli hetken hiljaa, ja mietti mitä sanoisi rakkaalleen. "Minä olin kaupungilla, taino poliisiasemalla, ja minä… minä pääsin töihin sinne!!", Ana riemuitsi. Hän pelkäsi Kleon reaktiota, sillä tiesi ettei Kleo välittänyt työnteosta.

"Sehän on rakas hienoa! Onneksi olkoon", Kleo vastasi ja suuteli Anaa. 

Seuraavana päivänä olikin Anan ensimmäinen työpäivä, ja ai että kun häntä jännittikin. Mutta hyvinhän se sitten menikin. 

Kleo keskittyi talon siivoukseen, sillä hänen sisällään asui siivousintoilija. Silti hän päivittäin mietti omaa elämäntarkoitustaan. Ehkä hän vielä joku päivä keksisi sen…..

Eräänä päivänä kun Estella ja Kleo olivat kahdestaan kotona, keräsi Kleo itsensä ja käveli Estellan luo. "Minä tosiaan rakastan sinun tytärtäsi, ja haluan viettää loppuelämäni hänen kanssaan. Joten mietin, onko se ok jos minä kosin häntä?", Kleo sanoi. Estellan kasvoille nousi hymy. "Poikani, tee niin ja tee tyttäreni onnelliseksi", Estella vastasi.

Pian olisi aika kun Carlos ja Javier kasvaisivat aikuisiksi. Pojat päättivät että silloin he muuttaisivat kimppakämppään ja kasvattaisivat suuren puutarhan. 

Viikonloppuna oli Ana Lucialla jopa kaksi päivää. Kleo ehotti että he menisivät elokuviin. Mikä olisi parempi rentoutumiskeino kuin elokuvateatterin pehmeät penkit ja hyvä elokuva?

Elokuvan loputtua pari oli lähdössä kotiin. Kleo otti Ana Luciaa kädestä kiinni ja veti hänet lähelleen. "Ana Lucia, minä tässä vain mietin että haluisitko sinä…." Kleo änkytti ja hiljeni hetkeksi. "Haluaisinko mitä Kleo?", Ana sanoi ja ihmetteli Kleon käytöstä. "Haluaisitko sinä kenties… hakea take away ruokaa ennen kuin menemme kotiin?" Kleo lopulta sanoi. "Haetaan vaan kultaseni", Ana Lucia sanoi ja suuteli Kleoa.

Kleoa ärsytti. Miksi hän ei uskaltanut kysyä Ana Luciaa vaimokseen.